Skip to main content

Yleistä toiminnasta

Suomen Urheilukiipeily Ry on perustettu Helsingissä 22.1.2014. Yhdistyksen tarkoituksena on urheilukiipeilyn ja sen turvallisuuden edistäminen Suomessa. Kiipeilyn räjähdysmäisen kasvun myötä on tullut tarve ryhtyä kansallisesti miettimään miten laji saadaan pysymään mahdollisimman turvallisena suurista kävijämääristä huolimatta. Jäsenemme ovat kiipeilyn asiantuntijoita, jotka työskentelevät laaja-alaisesti kiipeilyn parissa.

Näymme Suomalaisen kiipeilijän arjessa kansallisen varmistuskortti toiminnan muodossa. Rahoitamme lisäksi kilpailutoimintaa ja kehitämme koulutusjärjestelmää kiipeilyn parissa työskenteleville ammattilaisille.

Yhdistyksen säännöt

Suomen Urheilukiipeily ry:n säännöt

Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1§ Yhdistyksen nimi on Suomen Urheilukiipeily ry. Sport Climbing Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2§ Yhdistyksen tarkoituksena on urheilukiipeilyn edistäminen Suomessa

3§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • Kehittää turvallisuutta seinäkiipeilyssä
  • Vastaa kansallisesta sisäseinäkiipeilyn varmistuskorttitoiminnasta
  • Kehittää ja vastaa kiipeilyhallien henkilökunnan koulutusjärjestelmästä
  • Kehittää ja edistää urheilukiipeilyn harrastusta Suomessa
  • Kehittää aktiivisesti urheilukiipeilyn tietoisuuden ja näkyvyyden lisäämistä
  • Kehittää ja harjoittaa valmennus- ja koulutustoimintaa seinä- ja urheilukiipeilyssä
  • Kehittää Kiipeilyn maajoukkuetoimintaa ja sen rahoitusta
  • Kehittää ja rahoittaa kotimaan kilpailutoimintaa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia ja perintöjä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta tai on sitä lähellä.

Jäsenet

4§ Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet. Yhdistyksellä voi olla lisäksi kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta ja jonka hallitus hyväksyy. Yhdistyksen jäsenyys tulee voimaan jäsenen maksettua voimassa olevan liittymismaksun.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä, jos jäsen hallituksen kehotuksesta huolimatta jättää täyttämättä hänelle sääntöjen mukaan kuuluvia velvoitteita tai toimii yhdistyksen tavoitteiden vastaisesti.

5§ Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua yhdistyksen pyrkimyksiä ansiokkaasti edistäneen henkilön, jos ainakin 3/4 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa hallituksen tekemää kunniajäsenehdotusta. Yhdistys voi kutsua samoin perustein yhdistykselle kunniapuheenjohtajan, joita voi olla vain yksi kerrallaan.

6§ Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokoukset

7§ Yhdistyksellä on kaksi vuosittaista kokousta, syyskokous ja kevätkokous.

Heinä-joulukuussa pidettävässä syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • päätetään puheenjohtajan ja sihteerin palkkioista tulevalle kaudelle
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • toimintasuunnitelma ja talousarvio
  • puheenjohtajan vaali
  • hallituksen jäsenten ja mahdollisten muiden toimihenkilöiden vaali
  • yhden (1) tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali tarvittaessa
  • jäsenmaksun ja liittymismaksun suuruus.

Tammi-kesäkuussa pidettävässä Kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • toimintakertomus;
  • tilinpäätös liitteineen sekä mahdollinen tilintarkastuskertomus;
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

8§ Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai joko vähintään yksi neljäsosa (1/4) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii.

9§ Yhdistyksen kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat on ilmoitettava yhdistyksen sähköisellä postituslistalla vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.

10§ Kokous on päätösvaltainen, jos koollekutsuminen on tapahtunut sääntöjen mukaisesti.

11§ Kokouksissa äänivalta on varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenorganisaatiolla, joka on maksanut jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä. Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänivaltaisista osanottajista sitä pyytää. Kaikki kokouksen läsnäolijat allekirjoittavat kokouspöytäkirjan.

Valtakirjalla ei saa äänestää.

12 § Vaalit toimitetaan lippuäänestyksellä, jossa jokainen äänioikeutettu kirjaa ehdokkaansa nimen vaalilipukkeelle, joista ääntenlaskijat laskevat annetut äänet.

Vaalissa valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokas. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vaalissa voidaan äänestää vain ehdolle asetettuja henkilöitä.

13§ Kokouksen pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa, paitsi vuosikokouksen, jonka pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) valittua pöytäkirjantarkastajaa kuukauden kuluessa kokouksesta. Tarpeen vaatiessa voidaan muiden kokousten pöytäkirjoja tarkastamaan valita pöytäkirjan tarkastajat tai suorittaa tarkastus itse kokouksessa.

Hallitus

14§ Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa syyskokouksessa valittava hallitus. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Kaikki tehtävien hoidosta aiheutuneet kulut katetaan. Hallituksen tehtävänä on:

  • yhdistyksen päätösten toimeenpano ja toiminnan johtaminen
  • yhdistyksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja esittely
  • yhdistyksen taloudenhoidon valvonta
  • yhdistyksen talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinta
  • yhdistyksen edustuksesta päättäminen
  • toimikuntien ja toimihenkilöiden toiminnan valvominen
  • toimikuntien toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten hyväksyminen
  • yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilikertomuksen laatiminen

15§ Puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset, johtaa niissä puhetta ja valvoo että yhdistyksen toiminta tapahtuu sääntöjen mukaisesti.

Hallitukseen kuuluu yhdistyksen puheenjohtajan lisäksi neljästä (4) kuuteen (6) jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan ainakin:

  • varapuheenjohtajan, joka vastaa yhdistyksen jäsenrekisteristä sekä huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt
  • sihteerin, joka pitää pöytäkirjaa yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa, huolehtii kokouskutsuista ja muista ilmoituksista sekä yhdistyksen kirjeenvaihdosta ja arkistosta
  • rahastonhoitajan, joka hoitaa yhdistyksen taloutta ja laatii tilinpäätöksen
  • koulutusvastaava
  • tiedotuksesta vastaava, jos tiedotuksesta vastaava ei ole valittu niin tehtävästä vastaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja

Hallitus voi perustellusta syystä poiketa tässä pykälässä esitetystä roolijaosta.

16§ Hallitus on päätösvaltainen, jos kaikille sen jäsenille on kokouksesta ilmoitettu ja läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

17§ Tarpeen vaatiessa voi yhdistyksen kokous valita muita toimihenkilöitä ja toimikuntia. Myös hallitus voi antaa tehtäviä jäsenille.

Hallinto ja talous

18§ Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

19§ Toimihenkilöt, jotka eivät ole hallituksen jäseniä, valitaan toimikaudeksi kerrallaan, ellei tehtävä liity jonkin määrätyn suunnitelman hoitamiseen tai toteuttamiseen, jolloin henkilöä valittaessa voidaan päättää toisin.

20§ Perustellusta syystä voi yhdistys vapauttaa toimihenkilön kesken toimikautta. Hänen tilalleen tulee kokouksen valita uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenen erottaa yhdistyksen kokous. Erottamisesta on mainittava kokouskutsussa.

21§ Yhdistyksen taloudenhoitoa valvovat tarvittaessa tilintarkastajat, joille rahastonhoitajan on toimitettava tilit viimeistään kolmea (3) viikkoa ennen vuosikokousta ja muulloinkin pyydettäessä.

Erityisiä määräyksiä

22§ Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri yksin. Hallitus voi oikeuttaa hallituksen jäsenen tai yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksinään yhdistyksen nimen.

23§ Yhdistyksen ja sen hallituksen kokoukseen on äänivaltaisen jäsenen mahdollista osallistua myös puhelimitse tai muun tietoliikenneyhteyden välityksellä. Tällaisesta osallistumisesta on ilmoitettava erikseen kokouksen järjestämisestä vastaavalle hyvissä ajoin.

24§ Yhdistyksen keskeinen tehtävä on ylläpitää kansallista varmistuskorttitoimintaa. Suomen Urheilukiipeily Ry:n hyväksymiä varmistuskortteja voi myöntää ainoastaan yhdistyksen valtuuttama taho. Valtuutuksen voi myöntää yhdistyksen hallitus ¾ osan enemmistöllä. Perustajajäsenillä on valtuutus myöntää Suomen Urheilukiipeily Ry:n hyväksymiä varmistuskortteja.

25§ Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, mikäli 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta. Päätös yhdistyksen purkamisesta edellyttää 3/4 äänten enemmistön. Päätös on lisäksi vahvistettava toisessa, vähintään kaksi viikkoa myöhemmin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa 3/4 äänten enemmistöllä. Purkamisen jälkeen yhdistyksen varat luovutetaan jollekin oikeustoimikelpoiselle vastaavanlaista toimintaa harjoittavalle yhdistykselle.